Aluevaalit, mikä tämä vaali on??

Historian ensimmäiset vaalit käydään hyvinvointialueilla 23.1.2022. Niissä valittavat valtuutetut ovat ison mahdollisuuden edessä: he saavat vastuulleen suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen kehittämisen ja tulevaisuuden hyvinvointialueiden rakentamisen.

Hyvinvointialueita on Suomessa 21. Niiden ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittava aluevaltuusto, joka päättää alueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Ensimmäiset valtuustot suunnittelevat oman hyvinvointialueensa toimintamalleja ja vastaavat siitä, että kaikki asukkaat saavat tulevaisuuden sote-palvelunsa laadukkaasti ja tasapuolisesti koko alueella.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistuksella parannetaan ihmisten peruspalveluja. Nämä palvelut siirretään kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023.

Mikkelin osalta aluevaalikampanja avattiin jo 2.10. ja kampanjaa jatkettiin Mikko-markkinoilla 12.-13.10.Kampanjointi jatkuu vaalipäivään 23.1.2022 saakka. Ennakkoäänestys toki on jo 12.1.-18.1.2022.

SDP Kaakkois-Suomen piirin syyskokous vahvistaa 13.11. pääosan Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson aluevaaliehdokkaista. Tällä hetkellä eteläsavolaisia ehdokkaita on 57 ja täysi lista on 73.

Mukaan ehtii vielä hyvin. Lähtekää rohkeasti ehdokkaaksi. Nyt tarvitaan mukaan arjen ammattilaisia, jotka haluavat rakentaa parempaa ja toimivampaa Etelä-Savon hyvinvointialuetta.

SDP:n ministeri Tuula Haatainen tulee vauhdittamaan meidän aluevaalikampanjaamme Mikkelisaliin Mikkelin pääkirjaston 2. kerros maanantaina 15.11.2021 klo 16.30-17.15. Kaakon piirin ja SDP Mikkelin yhdessä järjestämä tilaisuus on avoin kaikille kansalaisille.

Mikkelin kaupungin valtuusto kokoontui 8.11 päättämään mm. veroäyristä. Mikkelin tulojen ja menojen välillä on jo useamman vuoden ajan vallinnut epäsuhta. Talous on epätasapainossa, eikä se ole yksin koronan vaikutusta.

Isoimmat muuttujat yhtälössä ovat sote-menojen voimakas kasvu ja veropohjan heikko tuotto. Yli 200 miljoonan edestä menoja ja tuloja siirtyy Mikkeliltä järjestämisvastuun mukana hyvinvointialueelle. Riskinä tässä on se , että Mikkelin valtionosuudet jäävät liian alhaiselle tasolle, jos sote menot kasvavat liian voimakkaasti. Essoten laskutusosuus on nyt budjetissa 226,7m€, jossa kasvua 5,5% 2021 talousarvioon nähden. V. 2020 tilinpäätöksessä taseessa alijäämä on 32,7milj.€. Viimeisin ennuste v.2021 alijäämästä on 6milj.€, TA esitys on 7milj.€. Arvio kokonaisuudessa alijäämästä v.22 tilinpäätöksessä on 45,7milj.€.

Luvut eivät ole kivoja katsella saati sitten lukea. Alijäämän korjaamiseksi on saatava tulojen ja menojen epäsuhta korjattua. Tähän ei auta pelkästään energiaratkaisu vaan on löydettävä muitakin keinoja. Valtuusto päätti pitää verot siis myös kiinteistöverot nykyisissä lukemissa. Ennen joulukuun valtuustoa on puolueiden löydettävä yhteisiä näkemyksiä miten tästä tullaan taloudellisesti pääsemään eteenpäin.

Käyttötalouden tasapainotus vaatii valtuustolta toimenpiteitä, joita edellisellä valtuustokaudella on jo yritetty hakea, mutta niiden toteuttaminen on vielä kesken. Meidän kaikkien pitää vaan tässä vaiheessa hyväksyä myös palvelutason lasku.