Vaalien jälkeistä elämää

Kuntavaalit on pidetty ja niiden analysointi tullaan tekemään ja miettimään tarkasti miten vaalit meni. Mikkelin osalta puolueemme kärsi noin 2000 äänen vähennyksen verrattuna vuoden 2017 vaaleihin nähden. Paljon ääniä korista tippui pois. Tästä seuraa se , että olemme Mikkelin kolmanneksi isoin puolue 11 valtuutetulla. Kuntavaalien aikana oli paljon kirjoituksia lehdissä, jossa oltiin sitä mieltä , että kuntapäättäjäksi halutaan uusia henkilöitä. Siis päättämään tulevaisuuden Mikkelistä. Meidän puolueeseen se ei vaikuttanut , sillä meidän nykyiset kuntavaali päättäjät ovat samoja kuin neljävuotta sittenkin ainoa ero on siinä ,että kolme valtuutettua on vähemmän. Hyvä näin , että edes tämänkin verran saatiin kuntavaltuutettuja.

Kuntavaalien jälkeinen analysointi on syytä tehdä nopeasti , sillä jo syksyllä alkaa uudet hyvinvointialueen vaalien järjestelyt. Mikä tai mitkä asiat meni pieleen vai menikö mikään, oliko kuitenkin korona ja sen vaikutukset niin suuret , että vaikuttivat todella vaalien heikkoon äänestysaktiivisuuteen. Kaikkia näitä ja paljon muutakin on syytä miettiä, miten voimme kehittää omaa vaalikampanjointia tulevaisuudessa.

Ps puolueena teki kovan kuntavaalituloksen ,saaden 9 valtuutettua kaupungin valtuustoon. Miten tämä tulee vaikuttamaan valtuusto työskentelyyn seuraavat neljä vuotta, siitä ehkä saamme jo elokuun valtuustosta lähtölaukaisun koko toiminnalle.

Mikkelissä olevien puolueiden paikkaneuvottelut ovat edenneet hyvässä hengessä keskustan vetämänä, isoin puolue Mikkelissä. Puheenjohtajista ollaan päästy sopuun ja SDP , joka tuloksen perusteella oli kolmanneksi isoin sai valittua itselleen kaupungin hallituksen vpj. paikan, sekä kasvatus-ja opetuslautakunnan puheenjohtajuuden. Keskustelua on käyty siitä, ettemme ottanut valtuuston 2.vpj.paikkaa, joka jäi kokoomukselta ottamatta. Vihreät sen otti ja näin ollen saavat yhden henkilön lisää hallituspöydän ympärille läsnä ja puheoikeudella. Neuvotteluryhmä kävi pitkään asiasta keskenään keskustelua , mutta lopputuloksena päädyttiin lautakunnanpuheenjohtajuuteen. Tarkastuslautakunnasta saatiin vpj paikka, konserniyhtiöistä puheenjohtajuus Naistingista sekä Mikalosta vpj paikka ja jäähallista puheenjohtajuus. Ylikunnallisista paikoista maakuntavaltuuston puheenjohtajuus, Essote hallituksen puheenjohtajuus sekä Esedu- hallituksen puheenjohtajuus. Näillä ja muilla paikoilla mennään seuraavat neljävuotta ja neuvotteluryhmä pyrkii löytämään kaikille ehdokkaille sopivia paikkoja, joita kuitenkin on rajoitetusti.