PUHEENJOHTAJAN PÖRINÄÄ

Ajankohtaista,Etusivu,Puheenjohtajan pörinää,Tiedotteet

Aluevaalit on sitten pidetty. Äänestysinnokkuus oli kovin vähäistä eli koko valtakunnassa jäätiin 47,5%. Pahimmat pelot 40% tasolle jääneestä äänestysaktiivisuudesta eivät onneksi toteutuneet. Demokratian kannalta tämä alhainen äänestysinnokkuus ei ole hyvä. Etelä-Savon äänestysprosentti oli 48% ja ääniä annettiin reilut 53 tuhatta.

Onneksi valtakunnallinen vaalitulos kuitenkin kertoi siitä, että Keskusta, Sdp ja Kokoomus pysyivät kolmen kärjessä. Perussuomalaisten aluevaaliehdokkaat eivät saaneet äänestäjiä liikkeelle kuin 10% verran.

Mikkelissä SDP:n äänikuningatar oli Satu Taavitsainen 1124 äänellä, mutta Savonlinnan Anna-Kristiina Mikkonen sai 1228 ääniä. Hän oli puolueemme ykkönen. Yhdistyksen ehdokkaista valtuustoon pääsivät Jarno Strengell 461 ääntä ja Arto Seppälä 391 ääntä. Heille onnea ja menestystä uusissa tehtävissä, kuten myös kaikille valituille.

Aluevaltuustoon valittujen keski-ikä on 52 vuotta ja heistä naisia 53% ja miehiä 47%.

Vaalien jälkeen alkaa ensin puolueiden väliset neuvottelut. Näissä neuvotteluissa haetaan ratkaisuja siihen mikä puolue saa eri luottamuspaikkoihin puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan paikan.  Paikat jakautuvat sen mukaisesti, miten puolue on pärjännyt vaaleissa. Liike Nyt :n edustaja Panu Peitsaro Savonlinnasta oli koko Etelä-Savon ääniharava ja hänellä on varmaan sannassa sanottavana puolueensa edustajana tulevissa paikkajaoissa.

Kun puolueiden paikat on jaettu, toivottavasti yhteisymmärryksessä, alkaa sitten muiden luottamusmiespaikkojen jako. Hyvinvointialueet ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä, joilla on alueellaan itsehallinto. Sen sääntely on pitkälti yhdenmukainen kuntalain kanssa (pl. yleinen toimiala). Hyvinvointialueen lakisääteiset toimielimet ovat aluevaltuusto, aluehallitus ja tarkastuslautakunta sekä aluevaalilautakunta. Muut toimielimet ovat hyvinvointialueen päätettävissä. Aluevaltuusto päättää harkintansa mukaan osana johtamisjärjestelmää niistä toimielimistä, eli aluehallitus, lautakunnat, jaostot ja valiokunnat, joiden kokoonpanoon voi kuulua vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja.  Hyvinvointialueen lakisääteiset vaikuttamistoimielimet ovat nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto.

Hyvinvointialueella valituista osa on  myös kuntapolitiikassa mukana ja varsinkin mikkeliläisten osalta alkaa palvelurakenteen uudistaminen ja elinvoiman vahvistamisen toimenpiteet. 

Palvelutuotantoa uudistamalla ja henkilöstöpolitiikkaa kehittämällä tavoitellaan koko kaupunkikonsernille taloudellisesti kestävämpää toimintamallia. Työssä yhteensovitetaan paitsi aiemmat tasapainotusohjelmat, myös konkretisoidaan uuteen valtuustostrategiaan perustuvien elinvoima- ja hyvinvointiohjelmien toimeenpanoa valtuustostrategian valmistelutyössä tehdyn linjauksen mukaisesti. Kokonaisuus toimii ohjenuorana strategisiin tavoitteisiin ja talouden tasapainoon pyrkimisessä. Toimenpideohjelmia päivitetään valtuustokauden puolivälissä. Palvelut- ja tulevaisuusohjelmalla tavoitellaan 7,5 miljoonan euron vuositason käyttötaloussäästöä, vuoden 2022 osalta tavoite on 3,7 miljoonaa euroa. Konsultti Eero Laesterä on tekemässä pohjaesitystä kaupunginhallitukselle, joka tulee sitä käsittelemään ennen kuin esitys tuodaan valtuustolle maaliskuun aikana.

Ennen hyvinvointivaaleja Mikkelin poliittiset puolueet yhteisesti toivat julki, että hyvässä yhteistyössä saadaan tavoitteet saavutettua. Toivossa hyvä elää..