Puheenjohtajan pörinää 10.2.2017

Ajankohtaista,Etusivu,Puheenjohtajan pörinää

Puoluekokous on takana ja työ kohti kuntavaaleja jatkuu. Itse olin mukana Lahdessa ja olin yksi puoluekokousedustaja 500 edustajan joukossa. Puoluekokousta sävytti poikkeuksellisen maltillinen tunnelma. Suurin osa puoluekokousedustajista oli sitä mieltä, että nyt ei onneksi olla enää edellisen puoluekokouksen repivässä ilmapiirissä ja tilanteessa. Tällä kertaa Lahdesta lähti kotimatkalle yhtenäinen edustajisto.

Kokouksessa äänestettiin henkilövalinnoista. Suurin kiinnostuksen kohde oli puheenjohtaja Antti Rinteen haastajien Timon Harakan ja Tytin Tuppuraisen menestyminen kisassa. SDP:n 45. puoluekokous valitsi Lahdessa Antti Rinteen puolueen puheenjohtajaksi ja puoluesihteeriksi Anton Rönnholmin.

Moni oli sitä mieltä että Antti oli tuttu ja turvallinen valinta. Antti on myös parantunut koko ajan puheenjohtajana ja varmaan yhtenä tekijänä olikin nykyinen kannatus. Onko kannatus sitten opposition heikkoutta vai puheenjohtajan taitoa ja näkyvyyttä, vai molempia? Näihin lukemiin ei kuitenkaan kannata tyytyä vaan on katsottava eteenpäin tulevaisuuden politiikkaan.

Puoluekokouksessa äänestettiin myös muista henkilövalinnoista ja Kaakkois-Suomen vaalipiiristä valittiin puoluevaltuuston puheenjohtajaksi kansanedustaja Sirpa Paatero Kotkasta sekä puoluehallitukseen Teemu Hirvonen Savonlinnasta. Teemu, joka oli myös puolueen varapuheenjohtajakisassa mukana, hävisi ikävästi 45 äänellä kolmannen varapuheenjohtajan paikan. Mikkelistä puoluevaltuustoon valittiin pitkän linjan tekijät eli Raine Lehkonen ja Arto Seppälä.

Nyt lähdetään kohti kuntavaaleja, kun puolueen johdon henkilövaalit ovat ohi. Tässä onkin paljon tehtävää, mutta Mikkelissä näyttää hyvältä ainakin SDP:n listan osalta. Listalle, johon sopii 77 ehdokasta, on tässä vaiheessa ilmoittautunut jo 70 nimeä, jotka ovat antaneet suostumuksen ehdokkaaksi. On hienoa, että kiinnostusta löytyy hoitaa ja vaikuttaa kaupungin asioihin. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeimpiä hyvinvointitekijöitä yksittäisen kansalaisen näkökulmasta. Sosiaali-ja terveydenhuolto siirtyy maakuntien vastuulle, jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat. Muutos maakunnalliseksi palveluksi toteutuu kuitenkin kuntarakenteen kautta. Alueen suurimpana kuntana Mikkelillä on merkittävä vaikutusmahdollisuus muutoksen toteutuksessa myös koko maakunnassa.

Nykyinen valtuusto joutuu kuitenkin vielä päättämään Mikkelissä, mikä on taidemuseon kohtalo. Löytyykö sille jokin muu paikka, mihin se on tällä hetkellä suunniteltu eli siilokortteliin. Maaliskuun valtuusto tulee käsittelemään siilokorttelia kokonaisuudessa. Katsotaan mikä tulee olemaan pitkään puheena olleen museon sijoituspaikka. Sotahistoria Muisti odottaa myös omalta osaltaan päätöstä lähteekö kaupunki mukaan tukemaan ko. keskusta. Muistin kerronta pohjaa tuoreimpaan tutkimustietoon. Osaksi keskustaan perustetaan johtava sotahistoriallisen tiedon verkkopalvelu, Memoriaali. Muisti ja Memoriaali päivittävät sota-ajan kokemukset nykyaikaan digitaalisen teknologian avulla. Päätös keskuksen perustamisesta tehdään myöskin maaliskuun aikana. Keskuksen perustamiskustannukset ovat noin viisi miljoonaa euroa. Tämä edellyttää julkista ja yksityistä rahoitusta sekä poliittista tahtoa.

Vesistöissä on tulevaisuus ja kasvupotentiaali. Vesistöjä voimme hyödyntää kestävästi samalla kun hillitsemme ja otamme talteen ravinnepäästöjä. Siniseen biotalouteen kiinnittyvässä tutkimuksessa tuetaan laajasti vesistöihin ja veteen perustuvaa liiketoimintaa, kuten kalan- ja levänviljelyä, kalastusta sekä uusien teknologioiden ja sivuvirtojen hyödyntämistä. Edistämme vesistöjen käyttöä hyvinvointia ja vapaa-aikaa tukevana ympäristönä, sekä kehitämme veteen perustuvia uusia tuotteita ja palveluita.

Mikkelissä on tehty hyvä valtuustoaloite ” Sinisen Biotalouden” osaamiskeskus Mikkeliin. Siniseen biotalouteen keskeisesti liittyvät osatekijät on Mikkelissä hyvin tunnistetavissa. Puhtaat ja runsaat vesistöt, osaava yritystoiminta, korkeatasoinen vesitutkimus- ja koulutus, jäte- ja energiahuollon hankkeet sekä vesihuollon palvelut uusine ratkaisuineen luovat poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat sinisen biotalouden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyttämiseen. Osaamiskeskuksen toimintapohjan muodostaisi verkosto, joka tuottaisi niitä tehtäviä ja palveluja, jotka tukevat ja hyödyttävät maakunnan eri toimijoita omissa tehtävissään. Tavoiteltavaa olisi, että palvelut tuotettaisiin pääosiltaan digitaalisina, eikä uusia, kiinteitä organisaatioita muodostettaisi.

 

Kohti vaalikenttiä, Kari Ojala