Mikkelin työväenyhdistys vietti 130 v. juhlaa 6.9.2020

Ajankohtaista,Etusivu

TERVEHDYSPUHE 130 VUOTISJUHLAAN 6.9.2020

Arvoisa ministeri, juhlapuhuja, kutsuvieraat, hyvät toverit sekä ystävät. Tervetuloa viettämään  Mikkelin Työväenyhdistyksen 130 vuotisjuhlaa  tänne Kulttuuritalo Tempoon.

Mikkelin Työväenyhdistys päätti yhdessä Työväen sivistysliiton Mikkelin Opintojärjestön kanssa kunnostaa hautapaikan ja hankkia muistokiven, joka siis tänään paljastettiin pienemmällä joukolla Harjun hautausmaalla. Haudassa lepäävät Albin ja Hilma Valjakka, joiden ansioita haluamme tämän juhlan kunniaksi korostaa ja muistaa heidän tekemäänsä työtä, niin työväenyhdistyksen kuin myös tämän liikkeen hyväksi.

Albin Valjakka valittiin kansanedustajaksi kaikissa autonomian ajan eduskuntavaaleissa vuonna 1907 ja 1914 sekä uudelleen 1917. Sisällissodan aikana hänet pidätettiin ja hän joutui Viipurin vankileirille, jossa kuoli aliravitsemukseen 29.06.1918

Albin Valjakan työtä jatkoi eduskunnassa vaimo Hilma Valjakka. Hän toimi kansanedustajana ja Mikkelin kaupunginvaltuutettuna vuodesta 1919 aina vuoteen1930.

Suomessa ensimmäiset työväenyhdistykset perustettiin ensin v. 1884 Helsinkiin ja pian sen jälkeen Vaasaan ja eräille muille paikkakunnille. Mikkelin työväenyhdistystä perustettaessa v. 1890 työväenyhdistyksiä oli 20 eri puolilla Suomea. Näiden yhdistysten toiminta ei aluksi ollut tähdätty niinkään vallitsevia yhteiskunnallisia oloja vastaan, vaan jonkinlainen ”sunnuntai-seuran ” leima oli selvästi havaittavissa. Oli tavallista, että työnantajat perustivat ensimmäisiä yhdistyksiä kumousvaaran torjumiseksi.  

Kesällä 1890 vahvistetuissa säännöissä Mikkelin työväenyhdistyksen päätehtäviksi katsottiin varmasti vielä tänäkin päivänä tärkeitä asioita. Työväen sivistystason kohottaminen, avustusrahojen perustaminen, ammattiyhdistysten perustaminen sekä työnvälityksen järjestäminen.

Ensimmäisenä vuonna yhdistykseen liittyi 111 jäsentä ja työntekijät muodostivat heistä noin puolet. Parhaimmillaan yhdistyksessä on ollut 350 jäsentä.

Vuonna 1900 työväenyhdistys osti toimitalokseen lukkari E. Hagelinin talon Mikon- ja Vuorikadun kulmasta. Myöhemmin rakennusta korjattiin ja laajennettiin ja se toimi pitkään tällä paikalla työväentalona. Oma toimitalo vilkastutti toimintaa, sillä päärakennuksen salissa voitiin järjestään iltamia ja muissa huoneissa kokouksia. 

Hyvät kutsuvieraat!

Poliittisen toiminnan ohella yhdistys alkoi järjestää yleisiä keskustelutilaisuuksia, iltamia ja retkiä. Yhdistyksen vaikutus mikkeliläisten keskuudessa laajeni myösurheilun, kulttuuritoimintojen ja huvitilaisuuksien kautta. Tällaiset toiminnot kokosivat ihmisiä yhteen enemmän kuin yhdistyksen kokoukset. Näin juhlat, retket ja iltamat olivat tavallaan kokouksia olennaisemmin työväenyhdistyksen toimintaan.

Vappujuhlia järjestettiin Mikkelissä jo 1800-luvun puolivälin paikkeilla, mutta työväenyhdistyksen vappujuhlaperinne alkoi Mikkelissä vuonna 1900, jolloin samalla vietettiin työväenyhdistyksen 10-vuotisjuhlaa. Ensimmäiset vappujuhlat olivat ennemmin isänmaallisia kuin työväenliikkeen kulttuuriin liittyviä juhlia. 

Kun nyt yritämme arvioida työväenyhdistyksen merkitystä ja saavutuksia, niin huomio kiinnittyy moniin toimintoihin, jotka yhdistivät eri kansalaisia myös vapaa-ajan toiminnoissa. Tästä on jäänyt pysyviä jälkiä Mikkelin kulttuurin ja urheilun aloille. Työväen järjestöllisen ja poliittisen toiminnan organisoiminen ja kehittäminen oli pidemmän ajan kehitysprosessi. Alkuaikoina yhdistyksen toimintaan osallistui työväestön lisäksi monia vakavaraisen porvariston edustajia, jotka vaikuttivat johtotehtävissä kaupan, koulutuksen ja toiminnan aloilla Mikkelissä. Tämä liittyi suomalaisuuden ja kansallisuusaatteen nousuun silloisessa oloissa. Mikkelin poliittisessa päätöksenteossa pystyttiin tekemään päätöksiä yhteiskunnan eri toimintasektoreissa ja väestöryhmiä koskevista asioista.

Hyvät kuulijat!

Historiantiedot yhdistyksemme toiminnasta vuosisadan alussa ja vuosien 1917 ja 1918 aikana ovat hyvin mielenkiintoista ja suorastaan jännittävää luettavaa. Näistä varhaisista vaiheista on runsaasti dokumentoitua tietoa mm. yhdistyksen vuosikertomuksissa ja Janne Viitamiehen ansiokkaassa teoksessa Kumous ja Kompromissi.

Mikkelin Työväenyhdistyksen perustamisvuodesta tähän päivään on tapahtunut paljon. Yhteiskunnallinen muutos on haastanut niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin globaalisesti. Myös ihmisten toimintatavat ja suhtautuminen yhdessä rakentamiseen ovat muuttuneet. Osalle on selvästi tärkeämpää ”minä itse” kuin ”me yhdessä”, Mikkelin Työväenyhdistyksessä on tänä päivänä reilut 100 jäsentä. Tällejoukolle ” me yhdessä” on edelleen ohjaava toimintamalli, Yhdessä toimitaan niin paikallisen politiikan edistämiseksi kuin kesäpaikan kunnossa pitämiseksi. Mukaan kaivataan kuitenkin myös uusia toimijoita. On selvää, että myös tässä ajassa, jossa työelämä ajaa ihmisiä ahtaalle, yksinäisyys koskettaa niin nuoria kuin ikäihmisiä ja eriarvoistumista tapahtuu jo varhaisessa lapsuudessa, on meidän toiminnallamme ja arvoillamme kysyntää. Aatteen ja liikkeen tulee edelleen ohjata meitä toimimaan heikoimman puolella ja yhteiskunnan epäkohtien korjaamiseksi. Se on parhain tapa kunnioittaa niiden tovereiden muistoa ja työtä, jotka ovat 130 vuotta sitten, vaikeissa ja haastavissa oloissa, jaksaneet henkensäkin uhalla pitää lippua korkealla.

Toivotan kaikki tervetulleeksi vielä kerran juhlaamme!

Kiitos!