Vappu 2018

Ajankohtaista

Olemme taas kokoontuneet juhlimaan vappua perinteiseen tapaan tänne Kirkkopuistoon. Kevään valo, heräävä luonto ja kesän odotus tekevät tästä ajankohdasta meille kaikille yhteisen kokemuksen. Haluan näin toivottaa teidät kaikki tervetulleeksi tähän sosialidemokraattien ja ay-väen yhteiseen vappujuhlaan.

Tämä ja viime vuosi ovat Suomen historian merkkivuosia. Viime vuonna juhlimme Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlia. Eri kansalaispiirit osallistuivat laajasti juhlavuoden tapahtumiin.

Itsenäisyyden alkutaival oli kuitenkin vaikea. Juuri itsenäistynyt Suomi ajautui aseelliseen sisäiseen taisteluun keväällä 1918. Tänä päivänä osaamme arvioida historiaamme ja niitä kotoisia ja ulkoisia syitä, jotka johtivat sisällissotaan ja moniin pitkäkestoisiin seuraamuksiin.

Sota alkoi tammikuun lopulla ja päättyi toukokuun puolivälissä. Varsinaisten taistelujen aika oli lyhyt ja suurin osa sodan kuolonuhreista syntyi hirveissä oloissa vankileireillä ja kenttäoikeuksien teloituksissa.

Mikkeli välttyi sotatoimilta, mutta Mikkeli oli kuitenkin sotatilassa. Mikkelin työväentalo oli punaisten päämaja ja tukikohta, joka muuttui heidän vankileirikseen kaupungin päädyttyä valkoisten hallintaan. Sellaista draamaa koettiin täällä Mikkelissä sata vuotta sitten. Mutta Suomi kehittyi monien kriisien kautta itsenäiseksi demokraattiseksi valtioksi.

Oman historian kokemusten pitää auttaa meitä näkemään nykypäivän sotien kauhut. Sisällissota ja aseelliset konfliktit ovat monen maan vitsauksena, syyrialaisten ahdinko on voimakkaana meidän kaikkien tietoisuudessa tiedotusvälineiden kautta. Lapset ja perheet kärsivät ja miljoonat ovat joutuneet pakenemaan taisteluja naapurimaihin tai hakemaan suojaa kauempaa.

Oma esimerkkimme kertoo, että sisällissodasta voi nousta ja rakentaa hyvinvointia. Jokaisen maan on tehtävä se itse. Omia kokemuksiamme esim. naisten aseman ja koulutuksen merkityksestä tasa- arvon edistäjänä voitaisiin hyödyntää kriisien ennaltaehkäisyyn. Työväenliikkeen kansainvälisenä juhlapäivänä meidän tulee oman historian opetusten perusteella tukea rauhanrakentamista maailman konflikteissa.

Euroopan kehityskuva on nyt paljon parempi kuin muutama vuosi sitten. Euroopan unionia arvostellaan eniten niissä EU-maissa, jotka saavat eniten EU-tukia. Nyt näyttää siltä, että tällainen politiikka on kääntymässä itseään ja kansalliskiihkoisia johtajia vastaan.

Aluehallinnon uudistus ja sote ovat nyt Suomen politiikan keskiössä. En halua tässä toistaa näiden hankkeiden valtakunnallisia teemoja. Jotain voisi kuitenkin sanoa Mikkelin ja alueen näkökulmasta. Viitostien perusparannus Mikkelistä Juvalle käynnistyi huhtikuun lopussa. Hankkeen toteutuminen vaati pitkäaikaista vaikuttamista ja lobbausta ja siinä onnistuttiin.

Miten Mikkeli kehittämishankkeineen pärjää valtakunnallisessa vertailussa? Tallinnan tunneli, lentorata, Jäämeren rata sekä tunnin junat Turkuun ja Tampereelle ovat eniten esillä valtakunnallisessa mediassa. Hyviä hankkeita alueiden ja miksei myös koko maan kannalta. Mutta nämä miljardivisiot veisivät kaikki Suomen liikennerahat kymmeniksi vuosiksi tästä eteenpäin. Kun suurimpien kaupunkien johtajat ajavat omaa kaupunkipolitiikkaa, niin se tarkoittaisi yhteisten valtion rahojen entistäkin vahvempaa kohdentamista näiden suurimpien ja vauraimpien kaupunkien omien hankkeidensa rahoittamiseen. Tämä on hyvä muistaa kun pohdimme täällä omia käytäntöjä aluehallinnon ja sotepalvelujen uudistamiseksi.

Mikkeli ei pärjää tulevaisuuden Suomessa pelkästään omin voimin. On nähtävä Itä-Suomi ja Kaakkois-Suomen vaalipiiri yhtenä kokonaisuutena. Meitä on täällä lähes miljoona ihmistä, siksi on tärkeätä osata yhdistää omat voimavarat. Ihmisten lisäksi meillä on suurteollisuutta, hienoja matkailukohteita, yliopistoja, korkeakouluja, satamia ja rajanylityspaikkoja. Kehittämiskohteita löytyy omiksi ja koko maan tarpeita varten.

Aluekehitys ja Suomen tulevaisuuden rakentaminen ovat nyt samassa valinkauhassa. Näin on myös seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Kun tarkastellaan aluekehityksen muutoksia, voidaan havaita, että kuntien väestöjen erot ovat kasvaneet lähes yhtäjaksoisesti vuosituhannen vaihtumisen jälkeen. Nykyisellä hallituskaudella kuntien erot ovat revenneet ennennäkemättömiksi. Lähialueiden kaupungeista väestö on kasvanut selvästi Jyväskylässä, Kuopiossa ja Joensuussa, mutta Kouvola ja Savonlinna ovat menettäneet runsaasti väestöään.

Meillä on hyviä suunnitelmia Mikkelin kaupunkikuvan ja aluerakenteen kehittämiseksi. Me voimme katsoa myönteisesti tulevaisuuteen, mutta se vaatii meiltä toimenpiteitä ja yhteistä sitoutumista hankkeiden toteuttamiseen. Mikkeliä odottaa nyt useille vuosille ulottuva kehitysbuumi, jos vain voimme sopia miten me näitä hankkeita alamme toteuttaa.

On melko yleistä, että yksittäiset kehityshankkeet ajautuvat sisäiseen vastakkainasetteluun Mikkelin päätöksenteossa. Samankaltaisia ongelmia on myös alueyhteistyössä

Paljon on siis kehittämistarvetta paikallisessa ja alueellisessa kehittämistyössä Mikkelissä, alueen kuntien kanssa, Kaakkois-Suomen vaalipiirissä ja Itä-Suomessa.

Kuitenkin myönteisiin kehityskuviin kurkottaen, toivotan mikkeliläisille positiivista ja iloista vappua!

Kari Ojala
SDP Mikkelin kunnallisjärjestön puheenjohtaja

Kommentoi