Puheenjohtajan pörinää

Ajankohtaista

Pääsiäisen aikaan hiljennytään rauhoittumaan ja lepäämään perheen tai sukulaisten seurassa. Ilmat ovat olleet hyvinkin keväiset, sillä aurinko on ainakin tänä päivänä jolloin tätä kirjoitan, paistanut pilvettömältä taivaalta.

Yhdistyksemme piti kevätkokouksen, johon olimme saaneet vieraaksi SDP:n puoluesihteerin Antton Rönnholmin. Hän on toiminut vuoden päivät puoluesihteerinä ja on varmaan monille tuntematon kehä kolmosen ulkopuolella. Mikkeli on hänelle jokakesäinen pysähdyspaikka, etenkin tori ja torikahviot. Mielellään hän tuli käymään kevätkokoukseemme, johon olimme saaneet melkein tuvan täydeltä porukkaa kuuntelemaan ja keskustelemaan Anttonin terveisistä.

”Olen panostanut kolmeen asiaan SDP:n toiminnan kehittämisessä”, hän totesi ”eli järjestötyö, politiikka ja viestintä”. Kaikkialla on luottamus tärkeä, mutta sitä se on myös yhteiskunnallisessa toiminnassa. Tarvitsemme luottamusta itseemme, toisiin ihmisiin, tulevaisuuteen ja yhteiskuntaan.

Meidän on kaikkien suunnattava ajatuksemme tulevaisuuteen eikä pidä liikaa muistella menneitä ja entisen aikojen hyviä asioita, vaan on analysoitava yhteiskunnallisen kehityksen perusteita, jotta meillä on selkeä näkemys mitä SDP on 2030-luvulla. Yhteiskunnallisen kehityksen tärkeitä muutosvoimia ovat:

Teknologinen kehitys ja työn muutos
Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolla
Demokratian ja osallisuuden tulevaisuus
Keskinäisen riippuvuuden maailma
Talous ja eriarvoistuminen
Rakennemuutos ja kaupungistuminen

Luottamus ja tunne ovat tärkeitä asioita kun haluamme vaikuttaa ja saada ihmiset toimimaan kanssamme tavoitteiden puolesta. Tietenkin tarvitaan myös hyvät perustelut asioiden tueksi. Mutta lähtökohta on ihmisten tuen ja luottamuksen saaminen toiminnallemme.

Anttonin esiintyminen ja puhe on selkeää ja hyvin ymmärrettävää. Hänen sanomansa oli ilo kuunnella ja selkeästi hänestä huokui innokkuus työhönsä. Toivotaan hänelle jaksamista ja uusien asioiden tuomista puolueen toimintaan.

Maakuntavaalit tulee, ei tule, tulee kuitenkin.

Epävarmuudesta huolimatta ehdokasasettelu on käynnissä ja vaaleihin valmistaudutaan. Maakuntavaaleissa ehdokkaat asettaa piiri ja täytetyt ehdokaslomakkeet toimitetaan siis Piiritoimistolle. Vaikka piiri asettaa ehdokaslistat, ehdokashankintaa tehdään paikallisesti. Pienempien kuntien osalta ehdokasmäärä jää muutamaan. Suurin tehtävä ehdokkaiden löytämiseksi on suuremmissa kaupungeissa. Kaakkois-Suomen kaikissa kolmessa maakunnassa ehdokaslistan koko on 88 ehdokasta ja tavoitteena on luonnollisesti täydet listat. Aikataulullisesti pyritään siihen, että ennen kesälomia suurin osa ehdokkaista olisi kasassa ja kesän jälkeen voidaan vielä täydentää viimeiset nimet listoille.

Myös rahoitus, tai pikemminkin sen riittämättömyys, on hallituksen mallissa ongelmallinen. Maakunnille valtion kautta tuleva rahoitus ei tule riittämään ilman asiakasmaksujen korotuksia tai palveluiden leikkauksia. Kunnat, joiden vastuulle jäävät yhä sivistys ja alueen elinvoimaisuus, ovat ongelmissa rahoituksen riittävyyden osalta. Tämä tullee johtamaan veronkorotuksiin sekä investointien rahoitusmahdollisuuksien heikkenemiseen.

Sote-uudistus on niin merkittävä, että se olisi ollut hyvä valmistella parlamentaarisesti ja edetä uudistustyössä vaiheittain, jotta toteutus sujuisi mahdollisimman hyvin niin uusien sote-alueiden kuin palveluja käyttävien ihmisten näkökulmasta. On vaikea ymmärtää, miksi hallitus halusi tällä vaalikaudella irrottautua edellisellä vaalikaudella aloitetusta parlamentaarisesta tavasta hakea yhteistä, kestävää ja vaalikaudet ylittävää sote-ratkaisua.

Myös soten käsittely eduskunnan hallintovaliokunnassa on ollut poikkeuksellista. Osa asioista ja muutoksista pykäliin linjattiin hallituksen osalta vasta lausunnon käsittelyn yhteydessä, ilman asiantuntijoita. Tuntuma on ollut, että paine lausunnon antamiseen ajoi asiallisen valiokuntakäsittelyn edelle.

Soten käsittely on yhä pahasti kesken. Samaan aikaan Suomi on valmistautumassa täysin uusiin vaaleihin eli maakuntavaaleihin.

Mikkelin Museon viimeinen julkisesti auki ollut taidenäyttely sulkeutui helmikuussa 2018. Museo toiminta on ollut Graniittitalossa, jonka kunto on vuosikymmenten saatossa heikentynyt merkittävästi eikä rakennuksen talotekniikka ole ollut tilojen käyttäjän ja toiminnan asettamien vaatimusten tasalla. Henkilökunnan oireilu ja tiloissa havaitut sisäilmaongelmat johtunevat rakennuksen kosteusongelmista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö pohtii parhaillaan esittävän taiteen ja museoiden valtionrahoituksen uudistamista. Uudistukseen liittyy nykyisen maakunta- ja aluetaidemuseojärjestelmän korvaaminen alueellisilla vastuumuseoilla. Mikkelin taidemuseo on ainoa Etelä-Savossa toimiva taidemuseo. Mikäli maakunnan kulttuuri-, taide- ja museopalvelut halutaan turvata jatkossakin, on erittäin tärkeää, että taidemuseon toiminnan jatkuminen varmistetaan riittävillä ja asianmukaisilla väistötiloilla siihen saakka kunnes taidemuseokysymykseen löydetään pysyvämpi ratkaisu.

Kaupunki on etsinyt taidemuseolle väliaikaisia, korvaavia tiloja. Väliaikainen ratkaisu tarkoittaa ajallisesti viiden vuoden määräaikaisuutta ja kahden vuoden optiota. Kaupungin taidekokoelma tullaan jatkossakin hajasijoittamaan. Pysyvämpiä ratkaisuja esitellään syksyllä 2018 osana valmisteilla olevaa laajempaa museostrategia.

Kauppakeskus Akselin toisesta kerroksesta vuokrataan tilaa yhteensä n. 1088 m2, josta museotilat ja –kauppa ovat n. 541 m2.Museon tilat ovat teknisesti käytettävissä syksyllä 2018, joka mahdollistaa näyttelyn ja museokaupan avautumisen. Tällä toiminnalla ja vuokrauksella saadaan taide lähemmäksi kuntalaisia jolloin siellä käyminen, uskoisin helpottuu huomattavasti nykyisestä.

Vihdoinkin Mikkelin Asumisoikeus Oy on saamassa Mikkelin kaupungilta tontin, johon voidaan ARA-rahoitteinen kerrostalo rakentaa. Monen vuoden työ on tuottanut tuloksen. Sehän politiikassa on tyyppilistä ettei asiat onnistu saman tien, vaan ajan kanssa.

Mikkelin kaupunki on jo aiemmin neuvotellut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen kanssa kyseiselle kilpailutilanteessa markkinoilla toimivalle taholle, tulee luovutushinnan lähtökohtaisesti olla markkinoilla määräytyvä käypä hinta. Markkinoilla määräytyvästä käyvästä hinnasta voidaan kuntalain hallituksen esityksessä olevien perustelujen mukaisesti poiketa, kun kunta luovuttaa kiinteistön sosiaalista asuntotuotantoa varten. Tällöin markkinahinnan ja niin sanotun ARA-hinnan välinen erotus voidaan lukea valtion korkotukeen tai investointiavustukseen liittyväksi SGEI-tueksi, jossa tuen myöntäjänä on ARA:n sijasta kunta. Jos tällaista liitännäistä tukea myönnetään, on varmistuttava siitä, ettei tuki valu toimintatukena muuhun kuin sosiaaliseen asuntotuotantoon. Siksi tontin luovutus- tai vuokrasopimukseen on otettava ehto, jonka mukaan rakennuttaja on velvollinen maksamaan kunnalle käyvän hinnan ja ARA-hinnan välisen erotuksen, jos tontille rakennetaankin muuta kuin valtion tukemaa sosiaalista asuntotuotantoa.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tulkinta on, että asumisoikeusasuminen on sosiaalista asuntotuotantoa. Tämän johdosta, luovutettaessa rakennuspaikkoja tämän tyyppiseen asuntorakentamiseen, voidaan tontti hinnoitella Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen kyseiselle paikalle hyväksymän, markkinahintaa alemman hinnoittelun mukaisesti.

Kaupunginrakenneselvitysryhmä tulee antamaan huhtikuun loppuun mennessä näkemyksensä, miten palveluja tullaan muuttamaan koulujen ja päiväkotien osalta. Työryhmän työ on ollut salaista ja asiat on saatu pidettyä piilossa. Innolla odotamme mitä sieltä tulee ja miten kuntalaiset tulevat siihen suhtautumaan. Aina parempihan olisi jos puolueet saisivat yhtenäisen näkemyksen kaupungin kehittämisestä, sillä eriävät mielipiteet tämän luokan asiassa eivät tule edistämään yhteistä poliitista päätöksentekoa.

Mikkeli 5.4.2018
Kari Ojala

Kommentoi