Puheenjohtajan pörinää 9/2018

Ajankohtaista

 

Kesällä me kaikki saimme nauttia auringosta ja sen tuomasta lämmöstä jopa yli 60 hellepäivänä. Ihmiset alkoivat olla jo kyllästyneitä jatkuvaan helteeseen ja sen, ettei monella löytynyt haluja liikkua tai miettiä mitä politiikassa tapahtuu.

Poliittinen syksy on avattu niin Mikkelissä kuin myös Eduskunnassa. Päättäjät ovat tehneet Mikkelissä isoja yhteisiä päätöksiä ja ne tulevat näkymään tulevaisuudessa. Koulu-ja muista isoista asioista tullaan vielä syksyn aikana vääntämään poliittisia päätöksiä. Poliittisia sen johdosta, että jokaisesta koulun lopetuksesta tehdään valtuustossa oma päätös.

Ennen näitä kaikkia päätöksiä on kuitenkin saatava tulo ja menoarvio kokoon. Talousarvioraamin keskeiset kustannusmuutokset:

Essoten kuntalaskutuksen nousu 3,1 milj. euroa (1,7 %). Mikä se lopputulos on vuoden lopulla, ehkä suurempi kuin tuo arviosumma.
Palkankorotusten vaikutus 2 milj. euroa (2 %).Korotus vaikka on pieni prosentteina, mutta vaikutus kuitenkin iso koko kaupungin talouteen.
Päivähoidon palvelutarve- ja maksumuutokset n. 1 milj. euroa.
Koulujen ja päiväkotien väistötilojen lisätarve 0,7 milj. euroa
Uusien koulutilojen suunnitteluresurssit 0,2 milj. euroa
Satamalahden suunnittelu 0,2 milj. euroa

Haastetta tulee olemaan sillä talousarvioraami 2019 osoittaa -303,6 milj. euron toimintakatetta, mikä on 5,1 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2018 talousarviossa (-298,5 miljoonaa euroa). Toimintakustannusten nousu on noin 1,3 % talousarviosta 2018.

Mikkelin kaupungin verotulot vuodelle 2019 ovat Kuntaliiton 8/ 2018 arvion mukaisesti 212,1 miljoonaa euroa, mikä on 10,6 miljoonaa euroa enemmän kuin tilinpäätöksessä 2017 ja 10,5 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan tilikauden 2018 toteutumaennuste. Valtionosuuksien tason arvioidaan laskevan kuluvan tilikauden tasosta noin 2,5 milj. euroa ollen 110,2 miljoonaa euroa vuonna 2019. Valtionosuuksien osalta laskentapohjaa selvitetään Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa koskien Otavan Opiston lukiokoulutuksen järjestämislupaan liittyvää opiskelijamäärää.

Mikkelin kaupunginvaltuustossa käsiteltiin elokuussa 2018 Sodan ja rauhan keskus Muistin jatkoa. Valtuuston päätöksen perusteella päästään Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö ja Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy perustamaan syys-lokakuussa 2018. Valtion budjettiin varatut 300 000 € + 600 000 € on loka-joulukuun aikana. Säätiö ja osakeyhtiö organisoituvat, rekrytoivat ja aloittavat toimintansa loka-joulukuussa 2018 ja vuoden 2019 alussa aloitetaan näyttelytuotanto sekä Päämajatalon tilojen tekninen suunnittelu. Tilojen muutostyöt ja näyttelytuotanto kestävät 2019-2021.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan Sodan ja rauhan keskus Muistin oli tarkoitus aloittaa toiminta vuoden 2019 aikana. Rahoituksen varmistumisen viivästymisestä ja suunnitelmien tarkentumisesta johtuen fyysinen keskus päästään avaamaan yleisölle 2021.

Maakuntavaalit siirtyivät lokakuun lopulta ensi vuoden keväälle. Niiden yhteydessä on alustavasti sovittu myös EU-vaalit. Muita vaaleja ensin on kuitenkin tänä vuonna seurakuntavaalit, jotka pidetään marraskuussa. Vaaleihin pitäisi saada ehdokkaita lisää niin naisia kuin miehiäkin ja ennen kaikkea eri- ikäisiä. Ensi vuonna pidetään myös eduskuntavaalit, siihen Kaakkois- Suomen ehdokkaat tullaan lopullisesti nimeämään piirikokouksessa 13.9. Kouvolassa. Moni veteraanipolitiikko on ilmoittanut, että ei enää asetu ehdokkaaksi kevään eduskuntavaaleihin. Osa luopujista on kertonut syyksi politiikan muuttumisen. Huoli on varmaan aiheellinen, mutta silti sinne on onneksi vielä halukkaita pyrkijöitä vaalien kautta.

Minulla oli mahdollisuus olla mukana maakuntahallituksen jäsenenä Rovaniemellä Idän -Pohjois Suomen maakuntaliittojen neuvottelupäivillä Lapin Yliopistolla. Päivät olivat mielenkiintoiset ja asiana oli seuraavanlainen

Suomen hallituksen tulee Euroopan unionin tulevasta budjetista neuvotellessaan huomioida Itä- ja Pohjois-Suomen erityishaasteet sekä liittymissopimuksen mukaiset periaatteet. Suomen pitää määrätietoisesti tavoitella maamme aiemmin ottaman kannan mukaisesti koheesiopolitiikan rahoitussaannon maksimointia ja jatkuvuutta. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat ottaneet kantaa eurooppalaiseen koheesiopolitiikkaan yhteisellä kannanotollaan. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntiin kuuluu Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala.

Itä- ja Pohjois-Suomessa on paljon sellaista osaamista, joka tuo lisäarvoa koko Euroopalle. Haastavassa ympäristössä toimimiselle sekä ilmastonmuutoksen huomioivalle olosuhdeosaamiselle on tarvetta globaalisti. Esimerkiksi luonnonvarojen kestävässä käytössä, ICT:n hyödyntämisessä kaikilla toimialoilla sekä yhteisten matkailun vahvuuksien kokoamisessa hyödytään alueellisten klustereiden verkostoitumisesta sekä yhteisen osaamispääoman hyödyntämisestä. Nämä mahdollisuudet tulee ottaa huomioon myös tulevassa koheesiopolitiikassa.

12.9.2018
Kari Ojala

Kommentoi