Puheenjohtajan pörinää 6.9.2017

Ajankohtaista

He, jotka eivät ole ihan politiikan sydämessä mukana ovat vielä mökeillään keräämässä marjoja, sieniä ja kalastelemassa saadakseen pakkaset täyteen talven varalle. Kesää odoteltiin, mutta melkein joka päivä kävi joko kova tuuli tai sateli. Vain muutamasta kesäisestä ja lämpimästä päivästä saatiin nauttia. Tämä kesä oli tällainen, mutta onneksi ei niin paha kuin muualla maailmaa, jossa kovat tulvat ja sateet ovat aiheuttaneet suuria onnettomuuksia tai kuumuudet kuivuutta.

Mikkelin valtuusto kokoontui kesän jälkeen 28.8.2017. Sehän tarkoittaa syksyn tuloa, kun poliittiset asiat nousevat esiin. Mikkelin tulo- ja menoarvio antaa puolueille erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa lopputulokseen. Paljon keskusteluja tullaan varmaan käymään ja moni puolue pitää kiinni vaalilupauksistaan.

Mikkelin kaupunginhallituksen käsittelyssä oli raamin virkamiesversio, joka laski kehyksen lähes kolme miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Onneksi puolueet pääsivät tässä asia yhteiseen näkemykseen, että lähdetään sellaisesta tilanteesta, jolla saadaan tulo-ja menoarvio tasapainoon. Todettiin kuitenkin että toimia ei kohdisteta palvelujen laatuun. Mistä sitten löytävät nuo kolmen miljoonan säästöt palveluja muuttamatta Tähän saamme varmaan jonkinlaisen vastauksen, kun valtuusto käy Valamossa parin päivän ajan keskusteluja.

Toivottavasti nollatulokseen löydetään muita konsteja kuin kuntaveron-ja kiinteistöveron nosto. Mikkelin budjettiraamin virkamiesversio on 2,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kehys on laskettu 20,5 kuntaveroprosentin pohjalle. Ennakkoarvioiden mukaan verotulot ovat hieman kasvussa, mutta valtionosuudet putoavat. Tulorahoitus tai kertaluonteiset maksut eivät kata negatiivista tulosvaikutusta. Jos menoja ei saada leikattua, niin vaihtoehtona on, joko velkaantuminen tai verojen korotukset. Käytännössä on kuitenkin niin, että lähivuosina on tehtävä merkittäviä menosäästöjä.

Purettavista kiinteistöistä tehdään suunnitelma talousarvion valmistelun yhteydessä. Kaupunki selvittää purkamisien toteutuksen ja rahoitusmallin, esimerkiksi sen, voidaanko purkaminen sisällyttää tontin myynnin yhteydessä ostajalle ja missä tapauksissa purkamisesta huolehtii kaupunki. Purkamisen vaikutuksesta talousarvioon päätetään suunnitelman käsittelyn yhteydessä. Lisäksi Mikkeli laatii korjattavien kiinteistöjen korjausaikataulusuunnitelman koko valtuustokaudeksi

Korjausvelka kasvaa, kun tuli ilmi Urheilupuiston- ja Peitsarin koulun sisäongelmat, joiden korjaustoimet pitää ottaa huomioon uudessa tulo- ja menoarviossa. Korjaukset kouluihin eivät ole pikkurahalla tehtävissä, kun puhutaan koululaisten ja opettajien terveydestä. Tämä johtaa siihen, että nyt olisi aika tarkastella kaikkien Mikkelin koulujen tilanne kokonaisuudessaan.Tämä tarvitsee tehdä tarkasti ja asiantuntemuksella. Uuden valtuustokauden aikana tulee aina esille myös kouluverkko ja sen tarkastelu. Tarkastelussa pitää ottaa huomioon pienet koulut, joissa on terveellinen työskentelyilma, eikä ajatella vaan niiden poistamista kouluverkostosta.

Etelä-Savon sosiaali- terveyspalvelujen kuntayhtymän Essoten kuntalaskutuksessa tehdään selvitys laskutusperusteista. Essote on ilmoittanut Mikkelin kuntalaskutukseksi 180 miljoonaa euroa vuodelle 2018, kun kaupungin arvio on 178,4 miljoonaa euroa. Tämä on ihmeellinen yhtälö, kun ei osata tarkasti sanoa tai todeta laskennallisesti mikä rahamäärä on se minkä Mikkeli joutuu maksamaan Essotelle. Tälläisellä epätietoisuudella ei voi olla hyvä lopputulos.Taas käy niin, että loppuvuodesta joudutaan rahapussia avaamaan ,jollei tähän saada lopullista selvyyttä.

Mennään tässä kirjoituksessa myös vähän kauemmas, mutta kuitenkin meitäkin tulevaisuudessa koskettavaan asiaan eli rautatiekilpailuun. Pääministeri Sipilä on sanonut eräässä haastattelussa seuraavaa:

Kun kaikki tätä vähän aikaa makustelevat, on hyvä asia, että saadaan raideliikenteeseen useampia toimijoita, jolloin tulee useampia työnantajia ja työmarkkinat monipuolistuu. Kilpailun avaaminen auttaa myös junamatkustajia. Asteittain lisätyn kilpailun kautta hinnat putoavat.

Väkisinkin tulee mieleen kysymys, mihin tämä pääministerin näkemys ja hallituksen päätös perustuvat. Hallituksen kertoma tavoite nostaa rautateiden markkinaosuutta ja laskea lippujen hintoja kuulostaa tietenkin hienolta. Se voidaan tehdä poliittisella päätöksellä, vaikka huomenna. Luovutaan VR:n 100 miljoonan euron osinkovaatimuksesta ja huomioidaan se lippujen hinnoissa tai liikenteen määrässä. LVM voisi ostaa sillä 40 miljoonalla eurolla junaliikennettä, mikä sen kilpailuttamismallissa hukkuisi byrokratiaan. Sillä saataisiin se junaliikenne takaisin, minkä ministeri Berner kaksi vuotta sitten karsi ja vielä paljon sen päälle. Tämä olisi konkreettinen alku junaliikenteen markkinaosuuden ja palvelutason nostamiseksi. Tämän päälle vielä investointiohjelma, jolla saadaan raiteille lisää kapasiteettia. 6000km on Suomessa rataosuutta, joista 3200km sähköistettyä. Yksiraiteista rataa on paljon ja nyt suurimmalta osuudelta junaliikenne täyttää vapaana olevan kapasiteetin. Miten tähän mahtuu lisäliikenne ja niin, että se myöskin kulkisi aikataulussa. Vaihtoehtona voisi olla, että poistetaan Vr:ltä nyt ajettavia vuoroja. Pääkaupunkiseudulla kyllä kilpailuttaminen onnistuu ratojen kapasiteetin vuoksi.

Se että tehdään neljä eri yhtiötä, jotka valtio omistaa, niin miten se muuttaa nykyistä tilannetta,ihmettelen. Nyt oltaisiin kalustoyhtiön kautta jakamassa meidän veromarkoilla hankittua omaisuutta muiden kilpailijoiden käyttöön. Tämäkö on vapaata kilpailua? Iso-Britanniassa vanha junamonopoliyhtiö joutui lopettamaan toimintansa kokonaan ja kaiken liikenteen hoitaa muut yhtiöt. Mukana on kuitenkin myös yksityisiä kilpailijoita kuten Brian Souterin Stagecoach, joka on erityisen mielenkiintoinen Suomen kannalta, koska hän on pääomistaja bussimarkkinoilla hintajäristyksen aiheuttaneessa Onnibussissa. Onnibussi onkin kiinnostunut junaoperoinnista Suomessa. Tämä junaliikennettä koskeva kilpailuttaminen ei varmaan tähän jää, vaan asioihin paneudutaan erilaisissa ryhmissä. Ehkä jo tämän vuoden lopulla saamme kuulla seuraavan selvityksen tilanteesta.

Kyllähän Mikkelissä tapahtuu jotain hyvääkin. Essote tulee vuokraamaan Anttilan talosta toisen kerroksen, Sinne tulee tilat ikäihmisten, vammaisten ja omaishoitoperheiden palvelujenmonitoimijakeskukselle. Keskuksessa tulevat toimimaan vuoden 2018 alkupuolelta lähtien muun muassa vanhus- ja vammaispalvelun kotihoidon lääkäreiden, sairaanhoitajien ja palveluohjaajien vastaanottotoimintaa ja matalan kynnyksen palveluohjausta sekä muiden palvelujen lisäksi yhdistyksiä, yrityksiä ja järjestöjä. Monitoimijakeskukseen aletaan kulkea vuoden 2018 alkupuolelta lähtien entisistä Anttilan ovista torin puolelta ja Hallituskadulta. Keskus toimii verkostoperiaatteella, eli siihen kuuluu myös ympäristökunnissa tarjottavat vastaavanlaiset lähipalvelut.

Torin laidalle rakennetaan myös vanhaan Säästöpankin taloon hoitopalvelutaloa. Nämä ovat toimenpiteitä, joilla tullaan vahvistamaan vanhempien ihmisten käyttömahdollisuuksia torin ympäristöön.

Kari Ojala

Puheenjohtaja

 

Kommentoi