Puheenjohtajan pörinää

Ajankohtaista

Nyt on ainakin varmaa se, että maakuntavaalit tulevat siirtymään lokakuusta johonkin toiseen ajankohtaan. Koko Sote- soppa on ollut keskustelun aiheena jo kolmen vuoden ajan. Kiire kuitenkin on tullut mukaan, kun hallitus haluaa aikatauluttaa lakien läpimenoa loppuvaiheessa

Tilaisuuksissa joissa olen ollut, on selkeästi käynyt ilmi, että Sote uudistuksessa on vielä liian paljon avoimia kysymyksiä, jotta päätöksenteko olisi kaikille kansanedustajille selvä, mitä ja mistä äänestää.

Perustuslakivaliokunta on antanut oman vastauksensa asiasta ja se tarkoittaa, että joihinkin kysymyksiin on saatava lisävastauksia. Muuten Perustuslakivaliokunta on pitänyt varsin ongelmallisena ja epätyydyttävänä sitä, että hallituksen esitykseen sisältyviä lakiehdotuksia joudutaan laajasti täydentämään ja korjaamaan eduskuntakäsittelyssä. Tätä mallia hallitus yrittää taas tarjota ratkaisuksi.

Myös eräät valtiosääntöasiantuntijat ovat kommentoineet iltapäivälehdille, että kohtuuttomista aikatauluista ja työmääristä johtuen ei ole ollut perehtymiseen ja kokonaisuuteen riittävästi aikaa.

Kerrataan vielä perustuslakivaliokunnan merkittävimmät huomiot:

1. Aikataulu. Valiokunta moitti sekä yleistä kiirettä että ennen kaikkea valinnanvapauslain siirtymäkautta. Valiokunta piti siirtymäkauden pidentämistä “välttämättömänä tapana vähentää uudistukseen liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä.”

2. Rahat: Yksi villakoiran ydin karvapalloa muistuttavassa lakipaketissa on maakunnille määrättävä tiukka menokehys. Perustuslakivaliokunnan mukaan lakipaketissa ehdotettua sääntelyä pitää muuttaa ”siten, että se turvaa asianmukaisesti ja täsmällisin säännöksin riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen ja poikkeustilanteissa maakunnan edellytykset perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen”.

Etelä-Savoon olisi maakunnan uudistuksen myötä tulossa noin 562,2milj. euron kokonaisrahoitus4053€7per asukas, joka on jo lähtökohtaisesti noin 35milj.€ alijäämäinen. Tämä siis tarkoittaa sitä, että vajetta ei voida täydentää muulla kuin henkilöstövähennyksillä tai palvelumaksujen nostamisella.

Nämä seuraavat asiat ovat myös tärkeitä ottaa mielestäni huomioon:

Tähän samaan pakettiin kuuluu myös omaisuusjärjestelyt, joihin ei ole kukaan antanut selvää ohjetta tai vastausta. Miten kiinteistömassan käy? Kuka kolmen vuoden päästä omistaa tai hallinnoi kiinteistöjä, kuten sairaalat tai terveyskeskukset.

3. ICT tietosuojalaki tai tukipalvelujen toteutus! Siinä sitä onkin iso urakka saada kaikki samaan järjestelmään ja millä hinnalla?

4. Palkkojen harmonisointi eli valtion ja kuntien palkkojen yhdenmukaistaminen. Tämäkin on asia, johon kukaan ei ole ilmoittanut kuinka paljon siihen menee rahaa, 1 miljardi?

5. Maakuntien itsehallinto. Saavatko maakunnat tulevaisuudessa oman verotusoikeuden? Miten menetellään jos maakunnan rahat ei riitä? Otetaanko puuttuva osa sitten kunnilta vai mistä?

6. Valinnanvapauslainsäädännön muutos. Mitä se tuo tullessaan?

7. Ennenkuin eduskuntakäsittelyssä voidaan käytännössä edetä, täytyy ministerien löytää sopu näihin ja muihin perustuslakivaliokunnan muutosehdotuksiin. Niistä erityismaininnan arvoinen on kysymys EU- notifikaatiosta Pitääkö lakipaketti lähettää Euroopan komission ruodittavaksi? Kokoomusta suututtaa siirtymäaikataulun pidentäminen valinnanvapaudessa.

Etelä-Savon maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauskokeilun alkaminen lykkääntyy. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi viime viikolla, että valinnanvapausjärjestelmää ei ole syytä ottaa käyttöön, ennen kuin on varmistuttu sen suhteesta EU:n valtiontukisääntelyyn. Etelä-Savossa oli suunniteltu aloitettavan valinnanvapauskokeilut mahdollisesti jo tänä vuonna. Kokeilut rahoittaa Sosiaali – ja terveysministeriö, josta olisi siis tullut n. 6milj.€ käytettäväksi Pieksämäen, Sosterin ja Essoten alueelle, jolla olisi ollut tarkoitus kokeilla henkilökohtaista budjetointia sekä asiakasseteliä.

Asiakasseteliä suunniteltiin kokeiltavan sosiaalisessa kuntoutuksessa, kotipalvelussa, kotisairaanhoidossa, asumispalveluissa, vammaisten henkilöiden työtoiminnassa, lääkinnällisessä kuntoutuksessa sekä erikoishammaslääkärin suorittamissa proteettisissa hoidoissa. Asiakassetelillä oli tarkoitus tarjota asiakkaalle vaihtoehtoa kunnalliselle palvelulle. Henkilökohtainen budjetti oli tarkoitettu ihmisille, joilla on laaja ja pitkäaikainen avuntarve. Nykyisen lain mahdollistaman palvelusetelin nimi muuttuu lakiuudistuksessa asiakasseteliksi.

Valinnanvapauslain, sote-lain ja maakuntalain lykkääntyminen ei vaikuta millään tavoin asetukseen, joka vaatii keskittämään kirurgiaa. Keskittämisasetus on jo voimassa, ja sitä on noudatettava heinäkuusta alkaen. Asetus säätelee muun muassa tekonivelleikkauksille ja rintasyöpäleikkauksille minimimäärät, joita niitä on yhdessä sairaalassa tehtävä, jotta sairaala voisi kyseisiä leikkauksia tehdä. Essote ja Sosteri ovat neuvotelleet kirurgian työnjaosta, jotta minimimäärät täyttyisivät Mikkelin tai Savonlinnan sairaaloissa. Ratkaisua työnjakoon ei ole saatu vieläkään aikaiseksi.

Mikkelin kaupungissa on julkaistu kaupunkirakennetyöryhmän selvitys. Selvityksen yhtenä lähtökohtana talouden tasapainotuksen ohella on ollut selvittää varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen palveluverkon kehittäminen vähintään keskipitkällä (5-10 vuotta) tähtäyksellä. Lukion palvelurakennetta ei tarkasteltu tässä työssä.

Terveiden ja turvallisten toimitilojen sekä tuottavuuden ja tehokkuuden paranemisen rinnalla tavoitteena on paremman kasvun ja oppimisen polku paremman varhaisen puuttumisen sekä yhteisten resurssien käytön avulla.

Tavoitteena on toimivat yksiköt. Henkilöstöresursseja voitaisiin kohdentaa paremmin. Henkilöstön olisi mahdollista erikoistua paremman palvelun toteuttamiseksi. Selvitetään tilatarve varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnallisuuden näkökulmasta. Väestöennusteiden ja oppilasmääräennusteiden pohjalta on tavoitteena varhaiskasvatus ja perusopetus lähipalveluna. Myös kiinteistöjen kuntoarviot ovat toimenpide-ehdotusten tausta-aineistona.

SDP Mikkelin kunnallisjärjestö on tyytyväinen kaupunkirakennetyöryhmän selvitykseen, johon käytettiin riittävästi aikaa eri vaihtoehtojen selvittämiseen. Kiitos kuuluu koko ryhmälle ja erityisesti puheenjohtaja Markku Aholaiselle. Koulujen ja päiväkotien kohdalla pysyvä ratkaisu puhtaiden kiinteistöjen osalla on paras ratkaisu. Samoin päiväkotien osalta on hyvä tarkastella palvelujen sijoittumista mahdollisimman tasaisesti eri puolille kaupunkia. SDP Mikkelin mielestä kouluinvestoinnit ovat välttämättömiä ja säästöt tulevat sitten alentuneina korjaus- ja huoltokustannuksina. Kiinteistö- huoltoon onkin kiinnitettävä huomiota, jotta rakennukset pysyvät hyvässä kunnossa pidempään ja etteivät piilevät viat pääse rakenteissa etenemään. Koulukyyditysten osalta on löydettävä lasten kannalta järkevä ratkaisu, etteivät koulupäivät pitene mahdottomasti. Samoin kyyditysten kustannukset on pyrittävä pitämään kohtuullisella tasolla.

SDP Mikkeli on myös tyytyväinen kaikille lapsille yhtäläisen subjektiivisen oikeuden palauttamiseen kokopäivähoitoon Mikkelissä vuoden 2019 alusta. Kaupunki on ihmisiä varten ja olosuhteet terveelliseen kasvuympäristöön on taattava tuleville sukupolvillemme. Tyytyväiset asukkaat huolehtivat myös osaltaan niiden kustannuksista.

 

Kari Ojala

Kommentoi