Puheenjohtajan pörinää 2/2019

Ajankohtaista

Suurin oppositiopuolue ja gallupjohtaja Sdp on nyt kovassa paikassa, kun puheenjohtaja Antti Rinne ilmoitti sairauslomansa venymisestä. Eduskuntavaalien kampanjointi on erittäin puoluejohtajavetoista. Jos Rinne palaa helmikuun lopulla puheenjohtajaksi, niin kuin tämän hetken aikomus on, vaaleihin on aikaa 1,5 kuukautta. Tähän asti Rinnettä on tuurannut Sdp:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Sanna Marin. Rinteen pidentynyt sairausloma tuo aivan uuden asetelman vaalitaistoon, vaikka Sdp on edelleen gallupjohtaja, sen suunta on ollut hieman alaspäin ja kakkosena oleva kokoomus hengittää jo demareiden niskaan.

Haasteena on nyt se, miten äänestäjät suhtautuvat Antin poissaoloon. Eduskuntavaaleja on kuvattu pääministerivaaleiksi. Vaikka Rinne on tunnettu poliitikko, häneltä jää paljon julkisia esiintymisiä pitämättä. Sdp:n puheenjohtajaa sijaistava Sanna Marin totesi vaaliohjelman avauksessa 26.1.2019, että puolue on tehnyt kunniahimoisen vaaliohjelman. Sanna Marin sanoi myös, että SDP:n vaatimat tulevaisuusuudistukset, toisen asteen maksuttomuus, oppivelvollisuuden laajentaminen ja perhevapaauudistus maksavat myös itseään takaisin ja vahvistavat työllisyyttä. Keskeinen punainen lanka on kuitenkin se, että eriarvoistumiskehitys pitää pystyä pysäyttämään. Vaalilupauksia, joita moni puolue ennen vaaleja antaa. Ja se miten ne kaikki rahoitetaan, siihen ei mikään puolue anna suoranaista vastausta.

SDP on joukkoliike, puheenjohtajan sairausloman aikana puoluejohtoon kuuluvat varapuheenjohtajat Sanna Marin ja Ville Skinnari, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman, puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero ja puoluesihteeri Antton Rönnholm. Tämä nuorekas joukkue on perehtynyt ja vaikuttanut SDP:n ohjelmiin ja tulevaisuuden linjauksiin ja pystyy varmasti tuomaan esiin SDP:n toimintaa ja tavoitteita kevään vaalitaistojen aikana.

Mikkelin kaupungin talous on kääntynyt miinusmerkkiseksi. Tilanne joka on tullut hieman yllätyksenä päättäjille. Miten olemme tähän joutuneet, moni miettii? Joitakin asioita ei ole voitu ennakoida vaan ne ovat tulleet liikaa tilastoihin uskomisen takia, kuten esim. verokertymät jotka ovat jääneet budjetista 4-5milj. Essote on ainainen ongelma,(-n.10milj.€ )ja sen kuriin saattaminen on tulevaisuudessakin vaikeaa johtuen vanhusväestön lisääntymisestä.

Viimeisempänä yllätyksenä tuli Mikkelipuiston ongelma, johon kaupunginhallitus joutuu tekemään päätöksen. Puiston liiketoiminta ravintolatoimintoineen kannattaa, mutta velkaa on kertynyt rakentamisesta liikaa. Yhdistys on hoitanut tätä toimintaa kymmenkunta vuotta ja tehnyt nyt osansa. Valtuuston pitää hyväksyä, että ollaanko tekemässä uutta osakeyhtiötä, joka on siis jo olemassa eli Mikkelin Matkailu Oy. Tämä on kaupungin kokonaan omistama yhtiö. Pöytälaatikkoyhtiö ei ole toiminut, mutta sillä on taseessa varallisuutta, käytännössä rahaa tilillä. Kaupunki varautuu maksamaan yhtiölle takaisin noin 114 000 euron lainan. Lainan yhtiö antoi kaupungille vuonna 2012 kävelykadun joulumarkkinakojujen kuluihin.

BioSairilan lainantakaus 3,5 milj. € meni valtuustossa läpi, joidenkin puolueiden vastuspuheenvuoroista huolimatta. Nyt on alkamassa yt-neuvottelut teatterissa sen huonon talouden johdosta. Katsojia on käynyt liian vähän viime vuoden puolella. Mikä on tulevaisuudessa Kyyhkylän alueen kohtalo, siitäkin pitäisi jo nopeasti käydä neuvottelut. Mitä tullaan alueen kanssa etenemään, jos ja kun ESSote poistuu käyttämästä sairaala rakennuksesta.

Tuloja on jostain saatava kaupungin taloutta tasapainottamaan, mutta mistä niitä tulisi. Nyt konserniyhtiöt luovuttavat tuloksestaan puolet tai jopa enemmänkin kaupungille. Samoin konsulttifirma tekee yhdessä hallituksen kanssa toimenpiteitä mistä muualta löydetäisiin säästöjä. Työpaikkoja meidän pitäisi saada Mikkelin alueelle lisää. sillä maakunnan väestökehitys on ollut laskeva jo varsin kauan. Oleellista väestörakenteessa on se, että Etelä-Savo on maamme iäkkäin maakunta yli 65-vuotiaiden osuuden ollessa Suomen korkein. Eläkeläisiä maakunnan asukkaista on noin 37 %. Nämä faktat heijastuvat oleellisesti uuden maakunnan toimintaan sen kaikissa tehtävissä. Iäkäs väestö lisää mm. merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Maakunnan palveluiden saavutettavuus eteläsavolaisen ihmisen tarpeisiin on keskeisiä kysymyksiä – riittävä, mutta kustannustehokas palvelurakenne. Isoista megatrendeistä myös kaupungistuminen kuvaa Etelä-Savoa – väki keskittyy kolmen kaupungin ydinkeskustaan ja väestötilastojen mukaan vain Mikkelin ruutukaava-alueen väestömäärä kasvaa. Väestörakenne on suorassa yhteydessä myös elinkeinorakenteeseen ja työvoimakysymyksiin.

Kaikesta huolimatta, hyviä hiihtokelejä!
toivoopi Kari Ojala

Kommentoi