Puheenjohtajan pörinää 12/2018

Ajankohtaista

Pekka Haavisto valittiin vihreiden puheenjohtajaksi 3. marraskuuta. Haaviston vaikutus puolueen kannatukseen näkyy ensimmäistä kertaa koko mittausjakson ajalta, noin 3% prosenttiyksikön nousuna. Suurimpien puolueiden kannatuksessa on pienempiä muutoksia, SDP pitää edelleen kärkipaikkaa, mutta sen kannatus on notkahtanut 1,2 prosenttiyksikköä edellisestä mittauksesta ja on nyt 21,5 prosenttia. Toisena on Petteri Orpon johtama kokoomus 19,1 prosentin kannatuksella, joka sekin tarkoittaa reilun prosenttiyksikön pudotusta. Pääministeripuolue keskusta on edelleen selvästi kärkikaksikon perässä, mutta takamatka on pienentynyt. Juha Sipilän keskustaa äänestäisi 17 prosenttia kyselyn vastaajista eli puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisessä mittauksessa.

Vielä tässä vaiheessa ennen joulua ja vuoden vaihdetta on tilanteemme kannatuksen osalta hyvä, mutta saattaa huveta ennen eduskuntavaaleja jos sorrumme yliyrittämiseen sekä mörköjen maalailuun ja pelkästään omille puhumiseen. Näistä kannatusluvuista meidän on pidettävä kynsin hampain kiinni, jotta olisimme samassa tilanteessa eduskuntavaalien alla. Demokratian ja asioiden vaikuttamisen kannalta on huolestuttavaa, että varsin moni äänestäjä ei vielä tiedä mitä puoluetta tai henkilöä aikoo äänestää.

Mikkelin taloudellinen tilanne ei ainakaan numeroiden osalta näytä hyvältä, sillä talouden alijäämän kasvu on jo nyt noin 11.5 miljoona euroa. Talouteen on tehtävä nopeita päätöksiä, jotta tulos saadaan kääntymään parempaan suuntaan. Joulukuun valtuusto tullee keskustelemaan varmasti paljon taloudesta ja palvelurakenteestamme. Veroprosentti on hyväksytty edellisessä valtuuston kokouksessa ja sen noston varaan ei voi nyt laskea.

Vesi- ja jätevesimaksut nousevat. Päivähoitomaksuissa nollamaksuluokka jopa laajenee. Ostoihin ja hankintoihin menee kaupungilta 60 miljoonaa euroa vuodessa. Tähän pitää pystyä vaikuttamaan ja miettimään, mitkä kaikki ovat tarpeellisia hankintoja sillä velkamäärä kasvaa silti. Mitä pienempi on vuosikate, sitä enemmän kertyy velkaa. Vuoden 2023 lopussa kaupungin velka on 300 miljoonaa euroa.

Vuosien 2019—2020 tasapainotustarve toteutetaan kaupunkirakenneselvityksen, helmikuussa valmistuvan palvelusuunnitelman ja muiden kulusäästö- ja tulorahoituksen keinoilla. Mikkeli tavoittelee seuraavan viiden vuoden aikana yhteensä 9,3 miljoonan euron sopeutusta. Ensi vuoden osuus on 2,4 miljoonaa. Lisäkeinona kaupunki myy omaisuuttaan, muun muassa käytöstä poistettuja kiinteistöjä sekä asunto-osakkeita. Konserniyhtiöiltä kuitataan osingot täysimääräisesti. Taloustilanteen heikkoudesta johtuen kaupunki käy läpi palvelujen hinnoittelut ja maksut.

Yhdistyksen syyskokous valitsi minut jatkamaan seuraavat kaksi vuotta Mikkelin Työväenyhdistyksen puheenjohtajana. Kiitos kannatuksesta!

Lumiset oksat vihreän puun,

kimmeltää valossa jouluisen kuun.

Katsoen tähtien hopeista nauhaa,

toivomme jouluusi lämpöä, rauhaa.

HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2019!

Kari Ojala
Mikkelin Työväenyhdistyksen puheenjohtaja

Kommentoi